Viljelijän tietopankki

« Takaisin

Piensiemenlaitteen monet mahdollisuudet

Perinteisesti piensiemenlaitetta käytetään nurmen perustamisessa suojaviljaan. Viljankylvön yhteydessä kylvetään timoteitä, nurminataa ja apilaa erilaisissa seoksissa 20-30 kg/ha. Kasvusto perustetaan monivuotiseen nurmiviljelyyn tuleviksi vuosiksi. Yleensä kasvusto kylvetään pintaan ja kylvökoneen renkaat painavat siemenet tasaisesti maahan ja hara sekoittaa vielä maata päälle varmistaen tasaisen itämisen.

Nykyisin piensiemenlaatikon käyttötarkoitus on laajentunut. Viime vuosina kerääjäkasvin kylvö on lisääntynyt voimakkaasti politiikan ohjaamana. Viljakasvuston sekaan kylvetään piensiemen, jonka kasvu voimistuu syksyllä puinnin jälkeen. Aluskasvin tarkoituksena on kerätä ilmasta typpeä maahan ja parantaa maan kasvukuntoa. Monesti kasvi on yksivuotinen, joka muokataan syksyllä maahan. Kylvömäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin nurmikasvuoston perustamisessa, timotei 3-5 kg/ha, raiheinä 5-10 kg/ha ja valkoapila 2-3 kg/ha.

Kylvömäärät ovat monesti pieniä, jotta ne eivät häiritse pääkasvin kasvua. Apilat ja timotei kylvetään yleensä pintaan, mutta raiheinää kylvetään vantaiden kautta maahan, liian voimakkaan kasvun hillitsemiseksi. Nopeakasvuinen raiheinä saattaa kesän aikana saavuttaa korkeudessa viljan tähkän, jonka vuoksi se voidaan kylvää starttivarustuksella varustetulla piensiemenlaatikolla vantaiden läpi syvemmälle maahan.

Starttifosforia käytettiin vuosituhannen vaihteessa yleisesti kylvön yhteydessä. Useampana vuonna starttilannoitteen käyttö oli vähäisempää, mutta nyt se on taas yleistynyt. Erityisesti kylminä keväinä fosfori ei ole kasville saatavilla kylmässä maassa, ennen kuin maan lämpötila saavuttaa +12 astetta. Starttilannoite sijoitetaan viljan kanssa samaan riviin, jotta lannoite on lähellä pientä juuristoa. Kasvi saa heti alussa ravinteet nopeasti ja auttaa kasvuun lähtöä. Käyttömäärät ovat normaalisti 30-50 kg/ha riippuen maan fosforitarpeesta. Piensiemenlaatikossa sekoitinakseli kytketään pois käytöstä ja syöttöakseli pyörii normaalia hitaammin lannoitteen jauhamisen estämiseksi.

Piensiemenlaatikosta voidaan kylvää myös itse pääkasvi, kuten rypsi tai rapsi. Kylvömäärät öljykasveilla ovat pieniä 2-7 kg/ha, joten säiliötilavuuden tarve on pieni. Pienessä säiliössä määrä on helpompi hallita, eikä ylimääräistä reserviä tarvita niin paljon. Piensiemenlaatikon tyhjääminen kylvön lopuksi tai lajikkeen vaihdon yhteydessä on myös helppoa. Viljasäiliöön voi jäädä edellisen lohkon viljaa ja laittamalla viljan syöttö nollille, vältetään siemensäiliön tyhjäys. Vilja voivat jäädä säiliöön siksi aikaa, kun kylvetään öljykasvit välissä, kunnes taas jatketaan viljan kylvöä. Myöskään piensiemenen asetuksia ei tarvitse muuttaa viljankylvöön takasin siirryttäessä.

Piensiemenlaatikko mahdollistaa mm. luomuviljelyssä seoskasvustojen viljelyn. Lannoitesäiliöstä kylvetään hernettä, siemensäiliöstä kauraa ja piensiemensäiliöstä apilaa tai heinämäisiä kasveja. Yhdellä kylvöllä saadaan peittävä kasvusto kerralla.

 

Takaisin