Tietopankki

« Takaisin

Kevätkylvöille - H-hetki lähestyy

Kylvösesongin lähestyessä on hyvä palauttaa mieleen muutamia perustusasioita kylvökoneesta ja sen säädöistä.

Vannaspainotus

Tärkein säätö on työsyvyys, ja siihen vaikuttavat sekä koneen korkeus että vannaspainotus. Perussäätönä pehmeillä mailla riittää matalampi vannaspainotus, jolla estetään vantaan sukeltaminen syvälle ja oraiden kellastuminen. Vastaavasti kovilla mailla vannaspainoa tulee olla enemmän, jolloin saavutetaan kovan ja muokatun maan raja, ja varmistetaan veden nousu kapillaarisesti siemenelle.

Pehmeillä mailla tätä kovaa rajaa ei tule vastaa, joten vannaspainotuksen ja koneen korkeuden hallinta kulkevat käsi kädessä. Konetta nostettaessa ylemmäksi vantaisto läpäisee oljen, kivet ja mättäät paremmin. Kone on myös kevyempi vetää ja vantaistolle tulee isompi liikevara ylöspäin, mm. vantaan törmätessä kiviin. Tällä tavalla myös säästät konetta, vantaisto ja syöttöputket kestävät paremmin.

Eri muokkaustavat vaativat erilaisia vannaspainotuksia, kevytmuokatut pellot vaativat kovempia painotuksia ja kynnetyt maat voidaan kylvää pienemmällä painotuksella. Monesti mietitään riittääkö Simultan vannaspainotus kylvettäessä kevytmuokatulle. Yleensä kiekkomuokatun ja kultivoidun jälkeen tarvitaan vähintään yksi äestyskerta, jotta haluttu kylvösyvyys saavutetaan. Moni korvaakin syksyllä kyntöä kevennetyllä muokkauksella ja keväiset muokkaustoimenpiteet ovat talven jälkeen hyvin samankaltaiset kuin kynnöksen jäljiltä.

Kevytmuokkaus jää monesti matalammaksi sekä jättää kasvinjätettä pintaan, joten kiekkovantaat ja tuplajouset vannaspainotukseen ovat hyvä investointi. Pyörivät kiekot eivät kerää olkea ja tuplajouset lisäävät vannaspainotusta, jolloin siemen menee tasaisemmalle syvyydelle maahan.

Kosteat olosuhteet aiheuttavat omat haasteensa. Kylvösyvyytenä riittää matalampi kylvö, siemenet orastuvat nopeasti ja oraiden kellastumisriski on vähäisempi. Kuivina keväinä puolestaan kylvösyvyyttä on hyvä lisätä, jolloin varmistetaan siemenen kosteuden saanti ja estetään kuivaan kerrokseen jäävien jyvien myöhempi itäminen. Myöhemmin itäneet siemenet näkyvät puintivaiheessa vihreänä jälkikasvuna ja häiritsevät kuivausta.

Lannoitteet ja ilmankosteus

Runsas ilmankosteus aiheuttaa haasteita lannoitteiden kanssa. Eri lannoitteet imevät kosteutta itseensä eri tavoin, kostea lannoitepöly tarttuu kiinni rihloihin ja lannoitteen juoksevuus syöttölaitteissa on huonompi. Helppo vinkki on aukaista lannoiteakselin pohjaläppää ja tarkistaa juokseeko lannoite vapaasti jokaisesta syöttölaitteesta. Kosteutta imenyt lannoite paakkuuntuu helposti ja tukkii syöttölaitteen. Mikäli lannoite ei ole laskenut

riittävästi jokaisesta syöttölaitteesta, näkyy ongelma kasvustossa vaaleina raitoina kesän mittaan. Tämä tarkistus on pieni panostus kasvustoon, sillä toteutuessaan raidat harmittavat koko kesän.

Ruiskutusurat

Moni arastelee ja vierastaa edelleen ruiskutusuria. Mikäli uria ei ole tehnyt, aloittamiskynnys voi olla korkea. Usein pelätään, että ajourien teko epäonnistuu, urat tulevat vääriin paikkoihin ja naapurikin näkee virheet. Ruiskutusurilla saavutetaan selkeitä etuja, parannetaan ruiskutustarkkuutta ja ennen kaikkea helpotetaan ruiskutustyötä.

Vaikka nykyään monella on ajo-opastimia, ruiskutusturilla saadaan ruiskuttamisesta stressittömämpää. Mikä on helpompaa, kuin seurata selkeitä uria pellossa ruiskutettaessa? Vaahtomerkitsin ja opastimet näyttävät linjoja, mutta eivät estä päällekkäisyyksiä tai aukkopaikkoja. Ruiskutusurat vähentävät myös tallatuista jäljistä syntyviä vihreitä jyviä, jotka myöhemmin häiritsevät kuivausta.

Ruiskutusurien käyttöä kannattaa palauttaa mieleen vaikka ohjekirjan kuvilla. Ne helpottavat hahmottamista mihin kohtiin uria tulee tehdä. Jos ruiskujako täsmää kylvökoneen leveyden kanssa, kannattaa uria kokeilla. Se joka uria on kerran opetellut tekemään, harvemmin enää luopuu niiden käytöstä. Ja lisää vinkkejä ajouriin saa Junkkarin tehtaalta.

Kiertokoe

Koneen perussäädöt alkavat pohjaläppien sulkemisesta, säiliöiden täytöstä ja kiertokokeista, jonka jälkeen päästään liikkeelle. Uusien lajikkeiden tullessa markkinoille, ovat myös tjp:t nousseet ja kylvömäärät hehtaaria kohden nousseet. Eri lajikkeiden kylvö- ja syöttömäärissä on silti isoja eroja. Kiertokokeen merkitys korostuu, joten pelkkä lukema taulukosta ei enää riitä.

Kiertokoe kannattaa varmistaa myös pienen kylvön jälkeen. Piensiemenillä on syytä noudattaa erityistä huolellisuutta kiertokokeessa, sillä uudet hybridilajikkeet kylvetään varsin pienillä kilomäärillä hehtaaria kohden. Yksi vinkki on tehdä kiertokoe piensiemenillä moninkertaisena, jolloin saadaan edustavampi otos punnittavaksi ja tarkkuus paranee. Piensiemenillä tulee helposti pilkkuvirheitä laskennassa ja ensimmäinen säkki siemeniä voi kadota heti aloituksessa.

Myös lannoitteelle tule tehdä kiertokoe joka kevät. Lannoitteet ja lannoitelaadut vaihtelevat vuosittain ja rihlat kuluvat, joten myös syöttömäärät muuttuvat.

Koneiston testaus

Koneiston toiminta on hyvä testata ennen h-hetkeä. Erityisesti ajourakytkimien toiminta on hyvä tarkistaa talven jälkeen. Pyöritä koneistoa kiertokoeveivillä ja tarkista jokaisen osan liikkuminen. Siemeniä säiliöön, kiertokoekaukalot alle, ruiskutusurat päällä ja koneiston pyöritys. Sama tarkistus toisinpäin: ruiskutusurat pois, pyöritä koneistoa ja tarkista siemenien syöttö jokaisesta syöttölaitteesta. Säiliövahtien testaus ja rivimerkitsimien

toiminta on hyvä käydä läpi. Koneen rasvaus ja renkaiden ilmapaineiden tarkistus ovat tietysti perusjuttuja jokaiselle.

Maanviljelys on siitä hienoa työtä, että viime syksyn haasteelliset olosuhteet on unohdettu ja kevätauringon paiste saa katseet kääntymään jälleen tulevaan kasvukauteen.

Takaisin