Ajankohtaista

« Takaisin

Ensimmäiset tulokset LEVITOI-hankkeesta

 

Junkkari mukana LEVITOI-hankkeessa

- kenttäkokeissa kerättiin tietoa, joka tukee maatalouden varautumista ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä – esimerkiksi hyvin kuivia tai hyvin sateisia jaksoja. Levitoi-hanke etsii keinoja, joilla maatalouden varautumista ilmastonmuutokseen voidaan parantaa. 

Hankkeessa selvitetään esimerkiksi uusia tapoja tunnistaa ja hallita työkoneiden aiheuttamia maapohjan muutoksia erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Kesän 2022 aikana tehdyissä kenttäkokeissa Kauhavan Peltoluhdan viljatilalle perustetuilla peltokoeruuduilla selvitettiin, miten mm. maaperän tiivistyminen, maaperän kosteus, lannoitemäärät ja lannoitteen sijoitus vaikuttivat kasvin menestymiseen ja sadon määrään.

Tavoitteena onnistunut viljely kaikissa olosuhteissa

Viljelyn pitäisi onnistua kaikissa olosuhteissa. Tutkimus tuo hyvää tietoa siitä, miten jokaisena kautena saadaan kohtuullinen tai hyvä sato olosuhteista huolimatta. Junkkarin tuotekehityspäällikkö Tarmo Kukkola pitää erittäin tärkeänä hankkeen kaltaista tutkimustietoa. - Tuotekehitys kääntyykin kivasti englannista "Research and development" eli tutkimus ja kehitys. Vielä tuossa järjestyksessä eli ensin tutkitaan ja sen pohjalta kehitetään. Näin tuotteiden kehittäminen on huomattavasti luontevampaa ja varmempaa, Tarmo sanoo.

Alun perin tutkimuksen aiheena olivat heikosti kantavat maapohjat. Viljanviljelyssä suurempi ongelma on kuitenkin ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus.

- Me käänsimme Junkkarilla tutkimusprojektin kärjen siihen, miten kylvökoneen teknisillä ratkaisulla voidaan vastata ankaraan kuivuuteen. Tämä on ongelma erityisesti vientimaissa, Tarmo kertoo. 

Junkkarilla on laaja mallisto kylvökoneita ja tutkimme, mikä vaikutus konemallilla on kasvin kehittymiseen ja sadon määrään. Kosteuden ja tiivistymisen lisäksi tutkittavia asioita olivat mm. kasvin kasvukauden tutkiminen, polttoaineen kulutus, maaperän ravinteet ennen ja jälkeen, sademäärät, lämpötila kasvukauden aikana sekä lopussa tietenkin arvioitiin sadon määrää ja laatua. Aikataulun vuoksi ensimmäinen testi tehtiin Suomessa. 

- Junkkarin  kylvölannoitin-mallistolla voidaan tutkia laajasti erilaisia lannoitteen sijoittamistapoja. Osa koneista myös jyrää maan hieman eri tavalla.  Näiden tulosten perusteella on tarkoitus tehdä tutkimusvälineistöä, joita hyödyntää ensi kevään kylvöillä. Koska Suomen kesät ovat vaihtelevia ja mennyttä kesää vaivasi enemmänkin märkyys, emme päässeet tutkimaan kuivuutta. Mutta märkyys on myös näitä ääri-ilmiöitä, joista pitää saada kohtuullinen sato, Tarmo toteaa.

Mitä tehtiin?

Tutkimuksen asiantuntijana toimi Kari Alasaari. Testi tehtiin Kauhavalla Peltoluhdan pellolla, jossa oli 12 erilaista koeruutua. Ruudut olivat kooltaan 20 m leveitä ja 200 m pitkiä. Testiruudut kylvettiin Toria-ohralle, osa kevytmuokatulle ja osa sängelle. 

Tutkimuksessa kokeiltiin erilaisia lannoitemenetelmiä: nestelannoitusta, 30% pienempää lannoitetta, 35% pienempi lannoitus kylvön yhteydessä ja lisättiin puuttuva 35% kasvukauden aikana.

Pääpointtina testissä oli viljelijän tuoton maksimointi, polttoaineen käytön ja lannoitekustannusten optimointi sekä kosteuden säilyminen maaperässä.

Hyvä sato lähes kaikista koeruuduista kovista sateista huolimatta

Yhteenvetona todettiin, että hyvä sato saatiin kovista sateista huolimatta lähes kaikista koeruuduista. Pellon vaihtelevuus vaikutti tuloksiin, joka todennettiin viime vuoden satelliittikuvista, jossa pelto on viljelty kauttaaltaan samalla menetelmällä.

Kustannusten kannalta lannoitemäärän tiputtaminen vielä nykyisilläkään lannoitehinnoilla ei ole järkevää. Nestelannoitusruudun huono tulos johtuu typen vähyydestä, ja typpi saattoi kovien sateiden seurauksena osittain huuhtoutua.

Tuloksien tutkiminen jatkuu vielä joulukuun aikana. Kasvuaste havainnoista ja satokomponenteista haetaan selityksiä jokaiselle koeruudulle. Tutkimustyötä jatketaan ensi keväänä erilaisilla uusilla ratkaisuilla. Tavoitteena on kääntää ilmastonmuutoksen luomat haasteet mahdollisuuksiksi vaihtelevissa ja etenkin kuivissa olosuhteissa. Lisätietoa tuloksista tulee Junkkarin sivuille junkkari.fi.

Levitoi-hanke pähkinänkuoressa:

  • Kaksivuotisen hankkeen rahoittaa Business Finland.

  • Hankkeessa on mukana muitakin kotimaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia mm. Sampo-Rosenlew ja Nokian renkaat. 

  • Kasvin kasvukauden tutkimukset on suoritettu yhteistyössä SeAMK:n Ilmajoen yksikön kanssa. Myös puinti on tehty  SeAMK:n tarkkuuspuimurilla.

  • Kasvukauden tutkimisesta syntyi myös 2 opinnäytetyötä.

 

Takaisin